I'm back!

Olen palannut elävien kirjoihin!

Kaksi viikko reissussa hurahti nopeammin, kuin uskaltaa edes ajatella. Kotiuduttua olenkin sitten sairastanut ja maannut viikon sängyn pohjalla tuijottamassa vanhoja Sinkkuelämiä ja ottanut kiinni sarjoja kahden viikon ajalta.

Reissussa tuli itkettyä, naurettua, kastuttua, poltettua itsensä, sairastuttua, ihastuttua, seikkailtua, katkeroiduttua ja paljon muuta, mitä voi tapahtua, kun elää 40 000 muun partiolaisen kanssa ulkomaailmasta eristäytyneenä kaksi viikkoa. Heitetään nyt rekvisiitaksi vaikkapa kuva ah niin ihanasta partiomuodista ylläni. Kauluspaidoissahan ei tosin ole mielestäni tällä hetkellä ensimmäistäkään vikaa.

Palasin kotiin tavallaan tyhjän päälle ja nyt eletään hetkiä, kun odotetaan elämässä tapahtuvaksi jotain todella mullistavaa tai sitten jumiudun kotiopiskelijaksi. Ilmoittauduin nimittäin juuri tänä aamuna Helsingin yliopiston avoimen yliopiston viestinnän perusopintoihin. Kohta pitää alkaa kääntää mieltä taas opiskeluasetuksille. Katsotaan mitä jännää tapahtuu vai tapahtuuko mitään!

Pienen pieni muutos

Eilen opeteltiin värjäämään ripsiä ja kulmia. (Juu, kyllä stylistin pitää osata sellastakin joo'o..)
Ensin se näytti tältä


Ja nyt se näyttää tältä!


Olen ihan rakastunut, kun silmät näyttää hyvältä ilman ripsiväriäkin. Omat ripseni kun ovat niin hurjan vaaleat, että näytän nyt ihan kummalliselta mustien ripsien kanssa. Harmittaa vähän, ettei tullut otettua sellaista ennen-kuvaa.

'Cause I'm so sexy!

Pidettiin tänään pienet studiosessiot maskeeraustunnin päätteeksi tuon muinaisen muotinäytöksen tiimoilta, mikä oli tuossa joskus syyskuussa. Meillä kun tunnetusti ollaan aikaansaavaa porukkaa, niin päätettiin nyt kuvata nuo asut vihdoin, kun saatiin meikitkin kunnolla tehtyä nassuihin. Sori, jos pilaan teidän mielenterveyden! :D


Asu on koottu erinäisistä osista omista ja kavereiden kaapeista. Ainoa, mikä tuli tehtyä, oli nuo pöksyt silloin kirppishameesta. Ja jos joku ei vielä arvannut, niin olin iloinen pieni prostituoitu Moulin Rougesta. Ajatelkaa - kävin ketkuttamassa satapäisen yleisön edessä näissä vetimissä... Mutta toivon, että huonomminkin voisi olla, kai? Kommentteja?

Glitteriä ja tatuointeja

Tänään maskeerauksen kokeen loputtua opettelimme tekemään glittertatuointeja. Tatuoinnin idea on siis hyvin yksinkertainen: Alle sivellään liima ohuelti haluttuun muotoon ja ripotellaan glitterit päälle. Lopuksi painellaan hieman leveällä siveltimellä ja kopistellaan ylimääräiset pois. Ihan kuin tekisi joulukortteja. Hyvänä sen pitäisi säilyä viikon ja kahden viikon päästäkin se saattaa olla vielä paikoillaan.

Näin vasta-alkajina kuviksi valittiin pieniä ja helppoja toteuttaa, ettei mene ihan säätämiseksi koko homma. Minä kun en oikein voi noilla piirrustustaidoillani kehuskella niin laitoin ystäväni ihan suosiolla tekemään mulle kauniin pienen sulan korvan alle. Ja ompa tuossa vielä kuva hänen omasta kädestäänkin (johon hän teki itse kukkaset)


Olen tässä jo kohta vuoden päivät haaveillut oikeasta tatuoinnista niskaan, mutta sopivaa kuvaa ei ole tullut vielä vastaan, joten ajatuksen hauduttelu jatkuu. Viime aikoina olen ihastunut hyvin paljon tuohon sulkaan ja siinä saattaisikin olla hyvä ehdokas niskaan hakattavaksi...

1990

Tänään oli viimeinen maskeeraustunti ennen koetta ja aiheena 1990-luku. 90-luvulta oli valittu hyvin neutraali nudemeikki, jossa siis käytetään hirvittävä määrä meikkiä, mutta ei saa näyttää meikatulta. Ollaan vaan nättejä ja virheettömiä.


Näissä minun kuvissa näytän näköjään enemmän kuolleelta kuin hehkuvalta ja terveeltä. Johtunee sinisyydestä. Photoshop ois ollu kaveri, mutta tänään ei jaksa.

Tässä oli siis viimeinen vuosikymmen. Ensi viikolla on koe ja sitä seuraavalla opettelemme värjäämään ripsiä ja kulmia sekä saatamme tehdä jonkinlaista fantasiameikin tynkää. Jotain voi siis vielä olla luvassa tältä aihealueelta.

Nails

Tänään siis jatkui ihana viikkomme, jollon opettajat ihanat Petroskoista ovat pitämässä meille tunteja. Tänään oli vuorossa manikyyri ja hengittelimme kilpaa 8 tuntia kynsilakan hajuja. Siinä sivutuotteena saimme mitä kauniimpia kynsiä itsellemme ja ei niin upeita tuli itsekin tehtyä... Tässä mun omat ja muutamia muidenkin. Manikyyri tarkoitti siis tällä kertaa kynsien siistimistä ja lakkausta. Seuraava operaatio ois opetella itse tekemään akryylikynsiä, kun tarvikkeet siihen on ollut kaapissa jo ainakin vuoden päivät.

Hair

Tällä viikolla koulussa onkin vähän spesiaalimpaa juttua. Meillä on nimittäin vieraana kaksi naisopettajaa Petroskoista. Heistä toinen on opettajana hiusalalla ja toinen tekee kynsiä. Joten luonnollisesti meillä on opiskeltu hiuksia ja kynsiä tällä viikolla. Eilen väsäiltiin jotain tosi epämääräisen näköistä liimalla ja tekohiuksilla ja tänään niistä saatiinkin tällainen hiuskoriste aikaan! Muuten aika epämiellyttävää noiden kanssa läträäminen, mutta kihartimella kovien hiuslevyjen muotoilua olisin voinut tehdä enemmänkin.


Tämän päivän aikana syntyi myös pari kampausta ja mun päästä löytyi 10 minuutin pikakampaus (ja turvonneet silmät jonkun ihanan allergiakohtauksen takia).


Huomenna luvassa manikyyriä. Katsotaan mitä kaikkea siellä keksitään.

1980

Tänään teemana kasaripunk. Eli asennetta, tummia värejä, isoja rajauksia, tummia huulia ja kulmia. Sekä murhaava katse.


Ensi viikolla onkin enää 90-luku jäljellä ja sitten onkin kurssi ohi ja melkeinpä koko koulu! 17 päivää jäljellä. Ei sillä, että mä laskisin...

1970

Tänään oli vuorossa 1970-luku. Naama piri yrittää saada kiiltämään kuin viimeistä päivää, mutta kaikki kosteusvoide, mitä siihen survottiin imeytyi minun kuivaan ihooni välittömästi. En pitäisi sitä huonona ominaisuutena arkena, mutta tänään harmitti ehkä sekunnin. Sen lisäksi, että ihon tuli kiiltää, kiilsi myös luomet sekä huulet. Värit luomella olivat todella kirkkaita ja huulille glitterin säkenöintiä. Meikkivoide oli normaalia huomattavasti tummempi ja se näyttikin aika hurjalta kalpeilla kasvoillani.

1960

Parinkymmenen vuoden hyppäys eteenpäin. Eli tänään teimme kaverini kanssa maanantaina rästiin jääneen maskeeraustyön, jonka aiheena oli 1960-luku ja Twiggy. Luvassa siis paljon ripsiä!



Pallomaisesta pääni muodosta voi huomata, että niskassa ollut raivostuttava hiustupsu sai vihdoin kyytiä ja nyt ollaan ihan kokonaan toispuoleisia.

Ja maanantainahan olin poissa maisemista, koska olin haastattelussa tulevaa työssäoppimispaikkaani varten ja sainkin paikan. Tiedossa olisi siis muutto Helsinkiin vielä ennen itsenäisyyspäivää! (Saa ehdotella asumismestaa meille molemmille, ku ne tuntuu olevan aika kiven alla...)

1930

Tänä maanantaina oli vuorossa 30-luvun meikki, sillä viime viikkoinenhan oli enemmän 20-lukua kuin 10-lukua. Meillä ei myöskään ole niin paljon tunteja, että ehtisimme käydä kaikki vuosikymmenet läpi, vaan harpomme joitakin yli.



Tänään minulla oli todella vahvat rajaukset ja penseät, punaiset huulet sekä huikeat räpsyripset.

Lisää töitä

Laittelempa tänne aikani kuluksi yhden jutun vielä, mitä olen tehnyt viime aikoina koulussa.


Eli tuossa on yhteensä 6kpl ylhäältä alas asti meneviä vetoketjuja, jotka on rikki sillä ne on otettu takeista joissa on rikkinäinen vetoketju. Siksi nuo ei myöskään aukea kokonaan kaikki. Yksi aukeaa sivusta, että saa päällensä tuon.

ps. Vieläkin tukka on tosi kool.

Töitä

Ajattelin pitkästä aika esitellä joitain koulussa tekemiäni tuotoksia, kun olen pitkästä aikaa niihin jopa hieman tyytyväinen. Olen ihan ku pikkulapsi esittelemässä kuvistöitään, että katokato miten hieno!

Ensin on savinen kulho, joka on ihan vain kaulittu levy, johon on painettu pitsiliinalla kuvio. En ole mikään saven muokkauksen ammattilainen ja jälki on sen mukaista. Lasite tosin kiiltää kauniisti tuossa pohjalla, mikä ei liittyne millään tavalla minun taitoihini.


Toisena onkin sitten asiaa väännetty rautalngasta. Ylemmän on tarkoitus tulla ulko-oveemme ja toinen on turhautumisen tulosta paksun rautalangan ollessa hieman liikaa pienille perjantaihermoille... Se pääsee ehkä keittiön seinälle Saint Laurentin yläpuolelle...

Sama mieli, sama sydän, sama nainen

Täällä on innostuttu kotitekoisista herkuista ihan urakalla ja kokeilin tehdä tuossa viikonloppuna itse sipsejä. Siivutin perunat juustohöylällä, uitin öljy-mausteseoksessa ja uunin pellille. Paistoin 20 minuutti 160 asteessa ylätasolla ja nam!


En olisi uskonut, että ihan noin hyviä niistä olisi tullut. Kaksi perunaa teki kaksi pellillistä, mutta se ei sipsien suursyömärillä tuntunut missään.

Viime viikolla kuolasin nellystä tällaista takkia, joka olisi sopinut kaikkiin tarpeisiini, mitä vain ikinä voin tällä hetkellä kuvitella. Hintaa oli kuitenkin sen verran, että ostos jäi vielä harkintaan. (Voisin kuitenkin ottaa tuon mallin herkullisen oranssin ja kiharan tukan..)

Nyt uskottelen itselleni, että takki ei ollut suinkaan se, mitä tarvitsin. Vaan lyhyempi malli eli villatakkimaisempi sisäpaita, joka lämmittää vielä paukkuvilla pakkasilla. Se, joka löytyi Anttilan alerekistä. Tässä hieman siitä vilausta. Jokainen laskostus tässä paidassa on kohillaan ja kaulus täydellinen. Nukkaantuminen on perseestä, mutta aion keksiä vielä ratkaisun millä tämäkin saadaan näyttämään ikuisesti hyvältä.


Mielestäni näytän hieman kummalta, kun tänään koulussa harjoiteltiin juhlameikin tekoa ja siksi olen vähän överin näköinen. Vihreä luomiväri on jotain ihan viimeistä, mitä mulle pitäisi laittaa, mutta kaveri halusi kokeilla, koska sen pitäisi kuulemma sopia mun silmien väriin tai jotain...

Seuraavaksi joku voisi keksiä, mitä IHMETTÄ mä tälle tukalleni keksin!

Twisted transistor

Lupasin tuossa joskus aikaisemmin vähän selittää vouhotustani jätesäkkeihin tässä pari viikkoa taaksepäin. Eli meillä oli tuossa taannoin ysien viikko, mikä tarkoittaa sitä, että esittelemme oman alamme koulutusta tänä vuonna yhdeksännellä luokalla oleville lapsukaisille. Stylistit päätti totuttuun tapaan tehdä puuduttavan luennoinnin lomaan pientä catwalk-kävelyä ja missäs muussakaan se tehtiin kuin jätesäkeissä. Tässä pari kuvaa omasta asustani, joka oli vähän ottanut jo usean päivän esitysten takia osumaa.


Kenkiä asuun ei kuulunut, kun kaikki esiintyi avojaloin tai (niin kuin minä) sukkahousuissa. Viikko oli kyllä hauska, mutta samalla uskomattoman puuduttava. Perjantaina noin miljoonannen esityksen jälkeen oli että jes lomalle...

It's a celebration

Näytös oli ja meni ja meni muuten aikas loistavasti! :) Saatiin isot aplodit ja paljon kehuja. Ja todella hyvä fiilis. Oli aivan mainio yhteishengen rakentaja tuollainen projekti. Eikä se taida olla vielä edes ohi, vaikka siltä tuntuu! Kukaa ei onnistunut nappaamaan koko asustani kunnon kuvaa, mutta tässä vaikka naamavärkkiä vähän malliksi.

Suuria muotiluomuksia

Laitampa nyt vihdoin näitä luonnoksia tänne, kun muuta en ole saanut aikaiseksi. (Tässä vaiheessa viimeistään kaikki huomaavat miten saamaton ihminen olen..)

Eli kun aloitin koulun, meille lykättiin tehtäväksi valmistaa asu, joka kuuluu yhteen valmiiksi annetuista kategorioista ja on valmistettu kierrätysmateriaaleista. Luonnoksia piti noin alkuun väsätä vähintään viisi, joista opettajat valitsivat yhden toteutettavaksi. Asut esitetään näytöksessä, jota oli pyydetty nuorten syystapahtumaan, jossa on tänä vuonna teemana luonto, kierrätys jne. Itse päädyin suunnittelemaan asua futurismi-osioon ja tässäpä pari luonnoksista. Ihan kaikkia en saanut tähän, kun osan pitivät opettajat.


Noi oli siis hylkytavaraa. Alkuperäistä luonnosta valitusta asusta ei ole, mutta tässä uusi versio siitä ilman vesivärejä tehtynä ><

Tarkoitus olisi saada tuo yläosa kasaan kahvipusseista, mutta saa nähdä mitä siitä tulee. Itse toimin siis mallina noissa näytöksissä, joita oli ilmeisesti tulossa aika paljonkin vielä lisää! Housut olisi olleet nahkaisina todella kivat, mutta saatavilla oli vain farkut, jotka värjäsin ja leikkelin.

My thoughts look like desert

Tällä viikolla loppui kaikki kerrottava siinä vaiheessa, kun piti rueta paniikinomaisesti miettimään maanantaiksi koulussa esiteläviä luonnoksia, jotka aloitin vasta tänä iltana. Maalasin 4,5 tuntia raivovimmalla ja sain melkein valmista. Innoituksenani yllättäen viime postauksessa esittelemiä Alexander Wangin asuja. Näytän kamalalta, ajatukset ei käsittele mitään muuta kuin tuota edellistä aihetta, joten paljon ei blogattavaa ole ollut.

Toivottavasti saan teille jotain järkevää luettavaa heti huomenna, kun esittely on ohi ja voin taas keskittyä selkeämmin muuhunkin elämään. :)

Päivän asu ja arvonnan tulokset

Tosiaankin ilmat ovat alkaneet viilentyä. Kun aamulla lähdin pyöräilemään kouluun, niin jouduin kiskaisemaan huivin kaulaan ja takkia tiukemmalle. No tässä asussa kuitenkin mentiin koulupäivä, joka ihanasti perjantaisin loppuu kahdeltatoista ja voin röhnystää itseni sohvalle ja olla siinä maanantaihin asti läppärin kanssa.



Tänään päällä siis H&M:n neule, siskon Maltalta tuoma hame ja eBay-kengät sekä Seppälän laatusukkahousut, jotka alkoivat ilmoitella hajoamisen merkkejä ensimmäisellä käyttökerralla... Nuo hauskat valoilmiöt seinillä tulee muuten diskopallostamme, jos joku ihmettelee :D

Assembly-säädöstä johtuen se minun arvontani jäi pitämättä viime perjantaina, niin päätin toimittaa sen tänään. Onnellisesti voittajaksi pääsi Heidi kaulakorujen ripustusehdotuksellaan. Jos halajat saada palkintokorviksesi, niin nakkaatko vaikka sähköpostilla osoitetta (jutta.huovinen[ät]gmail.com), niin laitan ne tulemaan. Ja kunhan saan toteutettua ideasi, niin varmasti kuvia riittää tännekin asti esiteltäviksi.

Tänään saimme muuten koulussa tehtäväksi suunnitella vähintään 5-osainen naisten juhlavaatemallisto, että sepä siitä ihmettelystä ja haahuilusta, kun aletaan oikeasti töihin! :)

Ensimmäinen koulupäivä!

Assemblyiltä on selvitty hengissä kotiin ja tänä aamuna kipaisin kuluttamaan ensimmäistä koulupäivääni. Hi. Saanko esitellä stylistiopiskelija Jutta Huovinen! Hehhe. No eipä siinä mitään ollu. Alotettiin silleen hissuksiin ettei niksahda mikään sijoiltaan liian rajulla lähdöllä. Tarkoittaa amiksessa sitä, että jutusteltiin mukavia ja käytiin syömässä. Kuulin huhua, että muut ryhmät olivat leikkineet jotain kivoja leikkejä, mutta ei me vaan... Lukujärjestyksiinkään ei vielä kajottu, ettei ala liian rankasti tuo koulunkäynti.

Nyt oon niin väsy rankan koulupäivän jälkeen, että pakko vähän levähtää, enkä jaksa edes mitään kummoisempia kirjoitella ja päivän asussakaan ei ollut mitään kuvattavaa. Viikonlopun mikroruolla elämisen jälkeen olo on niin turvonnut, että tekisi mieli pukeutua jätesäkkiin. Yksi tyttö otti minusta siellä koulussa tänään "tulokuvan", mutta se oli ihan kamala kun tyttörukka ei osannut kameraa kädessä pitää, niin empä laita sitäkään tänne...

Asokselle oli muuten saapunut jumalaisen näköisiä nilkkureita. Löytyisiköhän sieltä minun yksilöni syksyksi... Esimerkiksi nämä?