sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Taas hiusasiaa

Sunnuntaita. Kelloja piti siirtää, niin nyt ei uneta. Aamulla pitäisi jaksaa herätä kahdeksalta töihin ja ärsyttää jo ajatuskin. Lisäksi sattuu aivan pirusti kurkkuun ja ei voi puhua. Ehkä en oo huomenna kipeenä, enhän?

Sunnuntai on kulunut siis lähinnä sängynpohjalla tuijotellen kaikennäköisiä sarjoja ja telkkua. Nettiä selatessa tuli joku kumma inspiraatio piirtää kaikkee kivaa (eli vaatteita). Tänään päivän sana oli minihameet. Unelmoin jo seuraavista projekteista, jotka otan työn alle heti, kun saan edellisen valmiiksi. Pitää vaan tehdä ne vielä, kun oon tuolla rockserilla töissä, kun siellä on neppari- ja sirkkakoneet, joita tuun tarviimaan noissa suunnitelmissani... Ehkä joskus sit kuvaa ja ajatusta tännekin suuntaan laitellaan, jos joskus jotain saan aikaiseksi.

Nettiä selatessa onnistuin palaamaan iän ikuiseen hiusasiaan. Se, että palaan tähän aiheeseen päivittäin kertoo ilmeisesti siitä, etten ole tyytyväinen tämän hetkiseen lookiin. Nyt ostoslistalla on siis värinpoisto ja Stargazerin sävy Golden Flame tai Coral Gold.


Tässä tietokoneen näytöllä ne näyttävät molemmat lopulta aika tylsiltä, mutta todellisuudessa kuitenkin aika räväköitä värejä. Jos joku haluaa ehdottaa jotain muuta sävyä tuosta samasta sarjasta niin otan ehdottomasti mielipiteitä vastaan. En oikein ole vielä päättänyt mitään. Samalla jos ja kun satun värjäämään taas tukkani, niin voin unohtaa kesärastahaaveet.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Keskiviikon kiireitä

Tänä aamuna herätessä oli kolme asiaa, jotka pistin heti merkille. Aurinko paistoi oikein kesäisesti ikkunasta sisään, mikä olikin mainio asia meidän diskopallon kannalta. Koko asunto nimittäin hehkui! Sitten katsoinkin itseäni peilistä ja näky oli todella villi. Tukka oli jumiutunut niin kummaan asentoon, että vaihtoehtoina oli vain pipo tai joku vieläkin villimpi kampaus. Päädyin siis tähänSe taas hiuksista. Seuraavana vuorossa on tietenkin asu. Eihän näin muhkeaan kampaukseen voi mitä vain sovittaa kaveriksi. Niimpä tepastelin koko söpöydessäni päivän tämän näköisenä


Iltapäivä kuluikin puuhakerhoillessa. Tehtiin lasten kanssa paperimassaa, joka värjättiin punaiseksi karkkivärillä. Hox kaikki rakennekynsi-ihmiset! Rakennekynnet ei tykkää paperimassasta, vaikka ne melkein mitä vaan kestääkin. Imaisivat viimeisillä voimillaan pirulaiset kaiken painomusteen sanomalehdistä itseensä ja karkkivärikin imeytyi mukavasti kuiviin käsiin. Lopputulos oli jotain tämän tapaista

Harmi, kun ei ole halloween. Mun nakkisormet hulluine kynsineen olisi täydellinen asuste! Kynnet näyttää lähinnä vihreiltä tai joltain. Nyt ne on pakko repiä irti vaikka väkisin... Lisäksi tuo karkkiväri tosiaan imeytyi käsiin niin että iho näyttää lähinä palaneelta. Eikä kerhostakaan jäänyt hyvä mieli, kun ne kerholaiset rupesi ainaisen kitisemisen ja riitelyn sijaan vielä painimaankin. Herranisä kolmosluokkalaiset tytöt!


No kerkesin vielä käydä nappailemassa porukoiden luona kuvan keskeneräisistä haaremihousuistani, joista aikaisemmin tuossa puhuin. Ne on niin huvittavat pellehousut, että pakko laittaa tännekin. Saa nähdä mitä niistä lopulta tulee....

maanantai 23. maaliskuuta 2009

Hiusasiaa


Jostain syystä olen ruennut haluamaan parturi-kampaajaksi. En tiedä olisiko se edes kivaa, mutta se voisi olla minun haaveeni, jota en voi koskaan saavuttaa. Minulla on nimittäin niin paha hajuallergia, että teen kuolemaa vessan lattialla, kun erehdyn päähäni hieman lakkaa suihkauttamaan. Tai kun turkistätit laittaa liikaa hajuvettä alennusmyynteihin kirmatessaan, niin että koko liike löyhkää koko päivän chanelin viitoselta.

Tätä hiusasiaa aloin alunperin miettimään, koska kesä on tulossa. Kesä tarkoittaa festareita = festarielämää > festarielämään kuuluu rastat! Niin kuin nämä viime kesäiset ihanuudet (jotka vaikka löytyivätkin omasta päästäni)


Aivan täysin omaa hiusta ovat koko hoito. Mutta jotenkin pääsi niin käymään, että mieli taas muuttui ja kuontalo muistuttaa tällä hetkellä enemmänkin jotain tämän tapaista:

Hyvin liimautuneena päähän... Mutta siis katumaan en ole alkanut. Olisi vain kiva saada kesärastat. Mukavan puikulaiset, jotka sitten voisi ottaa pois ja ravistella festarimudat pois päästä ja palata mukavaan siistiin arkeen - mukavan siistin tukan kanssa.

Jossain kätköissä olisi vielä luulatavasti tallella vaaleaa kuituhiusta penkkareista viime talvelta. Jos niistä saisi jotain tehtyä niin se tarkoittaisi taas tukan blondaamista. Joka taas on ihan mukava kesäväri. Jatkampa pohdiskelua ja selvittelyä, voiko sen laatuisista kuiduista saada edes mitään aikaan..

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Viikonloppu

Viikonloppu oli ihastuttava!

Perjantai kului ihanien ihmisten ja humalluttavien juomien seurassa. Uskaltauduin ensimmäistä kertaa käyttämään maailman ihanimpia kenkiäni, vaikka kadut onkin vielä täynnä jäätä, loskaa ja hiekkaa.
Aika ihastuttavat, vai mitä?

Lauantai nyt olikin silkkaa koomaa ja sunnuntait on aina sunnuntaita...

Aloin tänään ompelemaan ruskeasta raitakankaasta itselleni haa
remihousuja, koska mikään liike/nettikauppa ei ole vielä tarjonnut juuri oikean mallisia tai värisiä. En kyllä tiedä saanko itsekkään tehyä samanmoisia kuin haluaisin, mutta yritys on kovaa! Samalla tuli jostain syystä käytyä läpi äitin kanssa iso kasa vanhoja kankaita, joista olisi ihana tehdä vaikka mitä! Ehkä vielä joskus, kun saan sen oman ompelukoneen hankittua...

Viikko sitten laitetut rakennekynnet alkaa hiljalleen sanoa bye bye, joka saakin harkitsemaan omien tököttien ostoa ja niiden tekemisen opettelua. On ne nimittäin niin paljon kauniimmat, kuin omat halkeilevat kynnet. Töissä nämä osoittautuivat hankaliksi ainoastaan maalarinteipin kanssa! Kiitos kuitenkin siskolle tästä lyhyestä ilosta, jonka nämä kynnet minulle soivat.

Tähän loppuun haluan laittaa vielä erään kuvan, joka on ihastuttanut minua nyt muutamia päiviä aivan erityisesti ja jonka ajattelin teetättää hieman suurempana kehyksiin ja seinälle (minä itserakas moukka).

Se on siis kuva siskoni häistä viime elokuulta, mutta sain sen omistukseeni ja ihailtavakseni vasta viime viikonloppuna.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Esimmäinen.

Tämä on nyt sitten minun uusi hieno blogini! Aivan. Mainiota.

Jonkin aikaa olen tätä asiaa nyt pähkäillyt ja kaikenlaisia muita blogeja lukenut. Ja miettinyt. Joka päivä tulee mieleen asioita, joita haluaisin jakaa jollekin. Eli höpötellä. Höpöttelen paljon ihmisten seurassa niin, ettivät muut saa puheenvuoroa. Ehkä voin siis näin helpottaa muidenkin elämää kanssani, kun minulla on joku paikka mihin höpötellä. Ulkoasuhan ei tietenkään ole vielä mikään lopullinen. Tämä nyt vain on tätä elämää ja mun aikaansaamattomuutta. Toivottavasti saan vielä joskus aikaiseksi jonkun oman näköiseni jutun.

Idea lähti siitä, että siskoni ja eräs ystäväni samana päivänä ilmoitti, että minun pitäisi perustaa muotiblogi. Mitä?! Enhän mä tiedä muodista mitään, vaikka se jollain tasolla kiinnostaakin (olenhan suuntaamassa tulevaisuuteni vaatesuunnitteluun...) Muotiblogi tämä ei kuitenkaan ole piste. Täällä puhutaan myös ehkä muodista (olenhan ah niin materialisti), mutta myös paljon muista minulle tärkeistä asioista kuten valokuvista, musiikista ja ylipäätään kaikenlaisesta taiteesta. Tykkään tehdä paljon käsilläni ja pieni askartelutäti herää minussa päivittäin. Tämä on minun mielenmaisemiani ja avautumista arkipäivästä. Yksi muiden joukossa. Tänne saattaa ilmestyä mitä ihmeellisempää valitusta ja mitä huonolaatuisempia kuvia arkipäivästäni, useimpien mielestä huonoja vitsejä ja väsyneitä juttuja. Toivon kuitenkin kärsivällisyyttä niiltä, jotka tätä joskus erehtyvät lukemaan. Niin ja kommentit on aina kivoja ja tervetulleita. Rakentava kritiikki myös, mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan. Kiitos.