This is how I roll

Ei mennyt vieläkää ohi se tunne, että en opi ikinä luistelemaan...

Pääsin vihdoin viime sunnuntaina kokeilemaan sisälläkin turning toe-stopia ja kaarreliukua. Kaarteet meni kohtuullisesti, mutta kymmenienkään toistojen jälkeen kääntyminen ei tunnu yhtään sen helpommalta.

Parin viikon päästä olisi tarkoitus yrittää suorittaa Minimum skills -testiä. Osa siitä mennee läpi kohtuullisen helposti, mutta pelaamaan pääsemisestä ei ole vielä toivoakaan. Ei vain pitä luovuttaa vielä! Olenhan vasta kuukauden harjoitellut uutta elämäntapaani. Onneksi meidän tyttöset on niin ihanan kannustavia aina ja jaksaavat repiä mua mukaansa sieltä lattialta.

Tunteeni sunnuntaiaamuna...

Tänään kuitenkin siirsin kaikki siviilielämässä ja vähän roller derby -maailmassa vaivaavat huolet ja murheet pois ja rupesin meidän sakkokurssibileiden pääorganisaattoriksi. Mikä sen mukavampaa kuin järjestää oikein kunnon juhat! Mitään suunnitelmia ei ole vielä kasassa, mutta olen aivan tolkuttoman innoissani.

Sunnuntaina sain ihanat KRR-paitani. Nyt olen virallisesti muuten myös jäsen sateenkaaren alla!

Uudet nauhat

Quad skateni saivat tänään hieman päivistystä ulkoasuunsa, kun löysin 3e/pari kengännauhoja. Nyt on nauhoja vähän varastossakin. Nuo kun tuntuvat kuluvan aika hyvään tahtiin.

Asfaltti pelottaa

 Tänään oli siis vuorossa pitkästä aikaa ulkoluistelua Suvilahdessa. Olen yrittänyt kehitellä vähän lihaksia ja pysyä aktiivisena niinäkin päivinä, kun harjoituksia ei ole. Vaan ei sitä voimaa silti löydy. Tänään oli siis turhauttavan luistelun päivä. Näitä tulee ja menee. Yleensähän silloin, kun haluaisi oppia nopeasti, tulee hidasteita ja kompurointia.

Olen tähän asti opetellut kaarreluistelua vain sisällä ja siellä se sujuikin. Kun lähdin rullaamaan asfaltille, oli itsevarmuus tiessään. En vain uskaltanut laittaa sitä jalkaa toisen yli. Ehkä huomenna sitten. Huomenna yritän myös jarruttaa muullakin kuin nenälläni.

Eihän se välttämättä ole ihmekään, kun asfaltista tulee luonnollisestikin aika paljon pahempaa jälkeä kuin parkettilattiasta. Ulkona väsyykin nopeammin olemattomilla ruipelolihaksillani. Tänään oli vanhojen luistelijoiden treenit, joihin sai mennä mukaan ja sainkin melkoista kyytiä ja hyviä vinkkejä taas huomiseen!

Sakkolihan ensituntemuksia

Varoitus: saattaa sisältää puhetta urheilusta ja huomattavia määriä avautumista. Hieman ehkä myös selittelyn makua on ilmassa.

Ajattelin tehdä hieman selontekoa viimeisestä kahdesta viikosta. Ne nimittäin tuntuvat lähes kuukaudelta. Tänään 17.9. olen harrastanut roller derbyä virallisesti n. 17 päivää ja ne ovat kyllä huikeat 17 päivää.
Aloitin loisteliaan rollergirl-urani flunssassa ja siksi ainoastaan kahden tunnin ulkoluistelutreeneillä. Loput kaksi tuntia istuin katsomassa jarrutusharjoituksia sisällä. Illalla oli vielä luvassa Team USA vs. Team Finland -ottelu, joten derby-päivässä oli pituutta. Yleensäkin viikonloppuni ovat kuluneet n. 15 tuntia päivässä jollain roller derbyn tasolla. Arki-iltaisin vain kahdesta kolmeen tuntiin. Lähes joka päivä.

Samalla, kun olen oppinut, mitä kipu on, olen oppinut myös hienosti jarrutuksia, hittausta, kaarreluistelua ja kaatumisia. Nopea en ole ja sakkokurssistamme suurin osa luistelee paremmin kuin minä. Vaan voi vitjat sitä tunnetta aina, kun hoksaa jonkun uuden jutun ja kikan! Useimmiten treeneihin raahautuminen tuntuu tuskastuttavalta pitkän työpäivän jälkeen, mutta kyllä se siellä palkitaan. Riemuja hyvä olo valtaavat, kun saa nauttia hyvästä seurasta ja oppimisen tunteesta. Tätä voisi kai kutsua siksi kuuluisaksi rakkaudeksi lajia kohtaan.

Viikonloppuna jouduin jättämään harjoitukset väliin, koska olin juhlissa pohjoisessa. Ja tuntuu kuin en olisi harjoitellut viikkoon! Kipitin eilen vielä kotiintulon jälkeen pienelle lenkille, että sain purettua liikkumisvimmaa. Juoksukin sujuu jo paremmin parin viikon tehotreenin jälkeen. Uskokaa tai älkää, että minä puhun tämmöisiä.
Työkaveri erehtyi kysymään tänään töissä jotain roller derbystä ja lopulta hän alkoi näyttää siltä, että tukkisitko jo turpasi. Villiintyminen on siis aivan totaalista.

Huomenna olisi luvassa taas ulkorullaillua, jos sää sallii. Jatkoa seuraa...

Lilja ja risti

Jos joku halusi vielä nähdä tarkempaa kuvaa niskaani ilmestyneestä leimasta, on sitä tässä. Itse en ole saanut aikaiseksi ottaa kunnollista ja kivaa kuvaa (niskaan kun on hieman hankala kurkotella), mutta jahka hovikuvaajani palaa lomalta, lupaan jotain kivempia kuvia. Tässä kuvassa vielä tuore tapaus ja siksi kiiltelee rasvasta.

Kuvan idean olen suunnitellut itse ja sen piirsi ja tatuoijana toimi helläkätinen Akke Paradise Tattoo and Piercingistä.

Moonwalker toestops

Nyt sain vihdon hankittua ne uudet toestopit. Punainen olisi tietenkin ollut ihanneväri, mutta varastotilanteen ollessa heikko, on hyvä astua ulos omalta mukavuusalueelta ja kokeilla jotain uutta. Sain nämä sopivasti päivää ennen ensimmäisiä luisteluharjoituksia. Kyllä muuten vaan jännittää vähän! Eikä vähiten tämän takia!

Niitä kärkisuojia en saanut vielä aikaiseksi hankkia, mutta jesserikin on todettu jo ihan hyväksi...

Anteeksi äiti.

Tein jotain, jota en uskaltanut kertoa äitille...

KRR: Open skate

Eilen koitti vihdoin aika Kallio Rolling Rainbown Open skaten ja freshmeat-kurssille ilmottautumisen! Raataminen alkaa siis 1.9. Ainakin henkinen valmistautuminen tosin pitää aloittaa jo ennen sitä. Ja ostaa vihdoin ne uudet toestopit ja hammassuojat.
Kuvia paikalla oli ottamassa Carlos Mönkkönen.

Kaikki kuvat löytyy täältä http://kvl.kuvat.fi/kuvat/Roller+Derby/KRR+Open+Skate/

Päivä oli hyvä siinäkin mielessä, että sain tietää saavani jatkaa työpaikassani vielä hetken pidempään. Syksyn suunnitelmat siis selvillä: töitä ja roller derbyä!