This is how I roll

Ei mennyt vieläkää ohi se tunne, että en opi ikinä luistelemaan...

Pääsin vihdoin viime sunnuntaina kokeilemaan sisälläkin turning toe-stopia ja kaarreliukua. Kaarteet meni kohtuullisesti, mutta kymmenienkään toistojen jälkeen kääntyminen ei tunnu yhtään sen helpommalta.

Parin viikon päästä olisi tarkoitus yrittää suorittaa Minimum skills -testiä. Osa siitä mennee läpi kohtuullisen helposti, mutta pelaamaan pääsemisestä ei ole vielä toivoakaan. Ei vain pitä luovuttaa vielä! Olenhan vasta kuukauden harjoitellut uutta elämäntapaani. Onneksi meidän tyttöset on niin ihanan kannustavia aina ja jaksaavat repiä mua mukaansa sieltä lattialta.

Tunteeni sunnuntaiaamuna...

Tänään kuitenkin siirsin kaikki siviilielämässä ja vähän roller derby -maailmassa vaivaavat huolet ja murheet pois ja rupesin meidän sakkokurssibileiden pääorganisaattoriksi. Mikä sen mukavampaa kuin järjestää oikein kunnon juhat! Mitään suunnitelmia ei ole vielä kasassa, mutta olen aivan tolkuttoman innoissani.

Sunnuntaina sain ihanat KRR-paitani. Nyt olen virallisesti muuten myös jäsen sateenkaaren alla!