Suuren urheilujuhlan tuntua

Viikonloppu oli vallan mainio. Selvisin kuin selvisinkin hengissä kipitettyäni läpi kuudet ylioppilasjuhlat. Jalkani eivät vain olleet samaa mieltä enää loppuillasta... Mutta mielellään sitä kärsii, kun on tuollaiset kaunistukset jalassa. Saldona vain kolme rakkoa. Ja vaikka piti, niin eihän kukaan tietenkään minusta ottanut kuvia viikonloppuna, kun päivänsankarit olivat kameran edessä - ja minä sen toisella puolella enimmäkseen. Tässä jotain hajua kuitenkin paljon stressiä aiheuttaneesta asusta.

Ja tämä on ihan oikeasti ja valehtelematta ainoa yhtään siedettävä kuva! On mulla ollu kuvaaja hitto vie! Kaikki oli ihania ja kauniita lauantaina. Onnea vielä kerran kaikille uusille ylioppilaille!

Tänään alkoikin sitten taas arkinen aherrus ja tuntui välillä töissä siltä, että nukahdan seisaalleen. Onneksi ei ole enää tällä viikolla kuin yksi päivä töitä ja sitten lähden reissaamaan taas pääsykokeisiin.

Ylioppilaiden juhlimisia

Tänä aamuna onkin jonkilaista paniikin poikasta ilmassa. Vaikka vaatteet ja kaikki muuhermostuttaakin, niin eniten nyt vaivaa maha. Eilen olin niin tohkeissani touhuamassa kaikenlaista, että unohdin syödä oikestaan koko päivänä mitään. Illalla oli tarkoitus vetäistä jotain naamaan ennen nukkumaanmenoa, mutta unohdin. Nyt on siis hirmuiset tärinät päällä ja jännitti nousta sängystä ylös. Yritän ehtiä syödä jotain!

Eilisestä juhla-asusta ei ole oikein kuvia, kun eihän sitä ehtinyt missään välissä ottaa niitä kuvia. Hyvä, että ehti saada vaatteet päälle, kun oltiin jo menossa.

Päivän missiona on siis juosta läpi kuudet ylioppilasjuhlat nellyn pikkuisessa mekossa ja asoksen 11cm koroissa. Näin mennään. (Vielä) kohtuullisen virkeän näköisenä..

Edittiä saattaa tippua päivän aikana. Sää ainakin suosii juhlijaa tänään.

It's been awhile

Viikko kuluu taas hirveällä hulabaloolla ja en ehdi teille edes kuulumisia kertoa. Vaikka eipä niitä taida hirveästi olla. Ainakin panikoin kamalasti lauantain asua, kun haluaisin olla parhaimmillani, mutta ei tunnu onnistuvan vaikka mulla on maailman ihanin mekko ja ihanimmat kengät. Pahin kriisi on tällä hetkellä tukan kanssa, jonka muuten värjäsin ruskeaksi toissapäivänä!

Kuvassa ei kannata keskittyä muuhun kuin hiusten väriin ja sekään ei ole ihan oikea. Meidän asunnossa nimittäin ei toimi valot muualla kuin vessassa ja vessan valokin muuttaa mun päätä jotenkin punaisemmaksi. Oikea väri on ihan ruskea.

Toissapäivänä sisko-ässä kävi hermoilemassa myös lauantaina asustuksesta (luojan kiitos en ole ainoa) ja toi samalla mukanaa parasta herkkua maailmassa eli ananas- ja sitruunasorbetteja! Ja ne oli vielä ananksen ja sitruunan puolikkaissa, joten tunnelmaa olisi voinut kuvailla jopa eksoottiseksi. Sitruuna vei pitkän harkinnan jälkeen voiton, vaikka ei se ananaskaan honoa ollut.

Vaikka tuo näyttää todella pieneltä niin melkein ähky tuli.. Ja hintaahan näillä ihanuuksilla oli tosiaan vain 99 senttiä! Päiväys oli tosin menossa umpeen eli se kaatoi haaveeni pakastimellisen hamstraamisesta...

Anteeksi, kun en ole jaksanut oikein kunnolla päivittää blogia, kun viikonlopun juhlat vie ajatuksista aika suuren osan (vaikka mulla itellä ei edes ole juhlia!) Viikonlopun jälkeen luultavasti luvassa megasuper-ylioppilasjuhlapostaus ja näette viimein kunnolla kokonaisen asunikin noihin odotettuihin juhliin. Myös perjantain valmistujaisista luultavasti luvassa materiaalia. Ja kyllä se hiuspostauskin on vielä tulossa, jahka kuvia löydän. Kiitän ja kumarran.

Haaste

Anttis haastoi minut esittelemään keneltä julkkikselta näytän. Kukaan ei ole tainnut koskaan sanoa mulle ainakaan ihan suoraan (ja niin että muistaisin) että näyttäisin keneltäkään. Niimpä päätin turvautua täysin MyHeritagen suosiolliseen apuun ja tulokset oli jopa mieltäylentäviä!

Tein tämän joskus aiemmin vanhalla kuvalla ja tulokset löytyvät livejournalistani.

Tänään minulle tarjottiin look-a-likeksi tsiisus mitä naisia! Ensimmäisellä kuvalla sain Tyra Banksin kanssa parhaan yhdennäköisyyden! :D

Toinen kuva toi ihan yhtä järisyttäviä tuloksia eli Adriana Karembeu!


En kyllä muistuta millään muotoa mielestäni kumpaakaan...

Ketä julkkista minä teidän mielestä muistutan ?

Not gonna get us

Kesän parhaudeksi voinee laskea eilisen päivän. Siitä ei ole kuvia, joten joutunette ottamaan selvää sanallisesta selostuksestani. Päivän asuakaan ei kannattanut kuvata, kun se oli rokserin huppari ja liian isot college-housut :D

Homman nimihän oli se, että iltapäivällä tulee puhelu, jossa kerrotaan, että lähetään johonkin. Johonkin? Noh, auto noutaa aikaan x ja suuntana on - tadaa - mikäs muukaan kuin abc ja syynä kaljan osto. Noh, kaljat on, nötterit on - mihinkäs sitten? Vesisadekin mukavasti alkoi, joten ulkona ei ainakaan kannattane olla.. Matka vie siis lisäkyytiläisten hypättyä kyytiin suorinta tietä kesäniemeen ja tarkemmin sanottuna vielä huparin parkkipaikalle, joka tunnetaan amisten kahvailupaikkana. Sielläpä sitten viisi pientä apinaa istuu hikisessä autossa sylkemässä ikkunasta pistaasien kuoria ja juomassa kaljaa ja siideriä. Joukossa tyhmyys tunnetusti tiivistyy ja jutut olivat sen mukaisia.

Noin tunnin istumisen jälkeen paikalle sattuu punainen auto, jonka kuljettaja onkin tuttu. Mikäs siinä, autojen perseet vastakkain, peräkontit auki ja meillä on mukava piknik siinä sateelta suojassa. Ja kun tämäkään ei vielä riittänyt, piti lähteä tekemään sama homma paltaniemen uimarannalle. Siinä vaiheessa sade ei enää ottanut laantuakseen ja tuulikin oli niin kova, että piknikit jäi vähäisemmiksi ja kotimatka alkoi maittaa..

Tähän väliin ajattelin laittaa kuvan siitä punaisesta paholaisesta, jonka viime viikolla kävin pelastamassa kierrätyskeskuksesta. Oiva menopeli se.


Tänään taas on ollut onnenpäiväni! Mustat ebay-kanokaiseni saapuivat äsken siskon miehen matkassa ja NE-ON-TÄYDELLISET! Juuri tuollaisia olen metsästänyt joka paikasta (lue:läpi kajaanin ja internetin) ja oli oikean kokoisetkin. En malta odottaa huomista, että pääsen tepastelemaan niissä ulos.



Ja kuten noista kenkäkuvista hieman jo vilahtaakin, niin meille muutti tänään uusi ihastuttava huonekalu, jota kenkäkaapiksi kutsutaan. Vihdoin asunnon toinen asukas voi huokaista helpotuksesta, kun kenkäparit vaeltavat pitkin eteisen lattiaa. Ja minä voin huokaista helpotuksesta, kun ne eivät ole enää vaurioitumassa siellä eteisen lattialla.

Kaappihan on siis mainitun siskon miehen tekemä ehtaa käsityötä oleva punaiseen vivahtava kaunokainen eli aivan oivallinen ja arvoisensa paikka rakkaille kengilleni. Arvostan kovasti tuota kaunista huonekalua.

Tässäpä tämän viikonlopun jännityksiä. Lupailtu hius/rastapostaus tulossa, kunhan saan kaivettua jostain kiven kolosta kuvia siitä takkukasasta.

We could be as one tonight

Venytin tämän päivän päivitystä niin pitkälle, että en osaa tuottaa enää järkevää tekstiä. Niinpä jaan teille päiväni kuvina (jälleen - kyllä mä joskus vielä oikeesti kirjotankin jotain tänne!)

Näin tylsää meillä täällä Kajaanissa on:

Aamulla psyykkasin itseäni töihinlähdön kanssa, nautin kevätauringosta ja päivän asukin tuli siinä samalla kuvailtua.





Mun pää näyttää jotenkin luonnottoman isolta, mutta sitähän se kai on!

Punainen päivä!

Eilen sattui hyvä tuuri, kun kävin äitin kanssa kaupungilla ja tarjouslaarista tarttui mukaan punaiset kaunokaiset.


En taida omistaakaan kuin miljoonat punaiset kengät! Olisipa nämä löytyneet jo pari kesää sitten, kun hampaat irvessä etsin itselleni rehellisen punaisia kenkiä. Nämä ovat nyt minun viralliset kesän vauhtitossut ja näillä on hyvä ajella uudella punaisella paholaisellani eli kierrätyskeskuksesta noukitulla polkupyörälläni. Vihdoin pääsin käymään siellä ja tummanpunainen kirkkopyörä huusi sieltä seinältä, että ota minut mukaasi. Mukavaa, kun voi nyt liikkua paikasta toiseen muutenkin kuin kävellen.

Kesä on vihdoin tullut ihan virallisesti. Päätin, että se alkoi eilen ja melkoista hellettä on ollutkin. Nahkatakki oli ihan liikaa kotimatkalla. Perjantaina muuten KappAhlin alerekistä tarttui mukaan punainen pallohuppari lyhyillä hihoilla. Marianne-raidat ei ole koskaan ollut oikein mieleeni, mutta tällä kertaa ne menee mukavana yksityiskohtana. Pallojen ja raitojen sopuisa yhteiselo.


Pöhöttynyt olemukseni ei halunnut tänään edustaa, niinpä vain paita mukana. Päivän asuun kuului pallojen ja raitojen lisäksi ihan vain mustat suorat farkut ja uudet punaiset kaunokaiset. Joku saattaa tykätä punaisesta... Ja terveisiä vaan sisko Peen miehekkeelle, että en kyllästy siihen koskaan!

Euroviisusuosikki

Löysin suosikkini! Jos äänestäisin euroviisuissa, äänestäisin eteläistä naapuriamme Viroa. Biisissä ei tainnut olla mitään kovin erikoista, mutta laulaja on syötävän söpö ja eesti kuulostaa todella kauniilta laulettuna.